lauantai 1. maaliskuuta 2014

Enkelten kaupunki

Alkuperäinen nimi: City of angels
Vuosi: 1998
Ohjaaja: Brad Silberling
Käsikirjoittaja: Dana Stevens
Tuottaja(t): Charles Roven, Dawn Steel
Kuvaaja: John Seale
Leikkaaja: Lynzee Klingman
Säveltäjä: Gabriel Yared
Valmistusmaa: USA, Saksa
Kesto: 114 min
Tuotantoyhtiö: Warner Bros.
Kieli: englanti
Genre: draama, fantasia, romantiikka
Ikäraja: K12
Budjetti: 55 miljoonaa dollaria
Nippelitietoa: uudelleenfilmatisointi saksalaisesta leffasta. 

Näyttelijät:
Nicolas Cage (Seth)
Meg Ryan (Maggie Rice)
Andre Braugher (Cassiel)
Colm Feore (Jordan Ferris)
Robin Bartlett (Anne)
Joanna Merlin (Teresa Messinger)
Sarah Dampf (Susan)

Oma arvostelu



Miltä kuulostaisi, jos ympärilläsi liikkuisi jatkuvasti tummapukuisia miehiä, jotka tarkkailisivat liikkeitäsi? Tietäisivät tarkalleen syvimmät toiveesi ja ajatuksesi? Ilmestyisivät paikalle eritoten silloin, kun elämäsi on päättymässä? Ei hätää, he ovat vain enkeleitä, joita et voi nähdä ja jotka viettävät osan aikaansa myös merenrannalla sekä korkealla kaupungin yläpuolella vaihtamassa kuulumisia kaltaistensa kesken.

Brad Silberlingin ohjaamassa elokuvassa näitä mustapukuisia miehiä liikuskelee oikein urakalla. Yksi heistä, päähenkilö Seth (Nicolas Cage) rakastuu eräänä tavallisena "työpäivänä" ihastuttavaan Maggieen (Meg Ryan), joka työskentelee sairaalassa kirurgina. Hän seurailee Maggieta siitä lähtien tiuhaan tahtiin ja ilmestyykin hänelle silloin tällöin. Soppaan sekoittuu vielä Sethin tapaama mies, joka paljastuu entiseksi enkeliksi. Näin ollen Seth on suuren valinnan edessä - ryhtyäkö tavalliseksi tallaajaksi kaikkine ongelmineen, jotta saisi viettää elämänsä rakastamansa naisen kanssa vai pysytellä turvallisesti omassa tehtävässään? Ongelmana on kaiken lisäksi tietenkin tavanomainen kolmiodraama, sillä Maggie seurustelee toisen miehen kanssa.

Elokuva on jenkkiversio alkuperäisestä saksalaisesta teoksesta Berliinin taivaan alla. Vaikken ole kyseistä rainaa nähnytkään, tämä tuoreempi versio on oletettavasti yksinkertaistetumpi, siirappisempi ja muutoinkin kaikin tavoin suurta taloudellista voittoa tavoittelevampi. Vertailuun ei kuitenkaan ole mielestäni mitään tarvetta. Romanttiseksi pläjäykseksi elokuva on ihan mukiinmenevä, vaikka juoni meneekin paikoin turhan paljon rasittavaksi lässynlääksi. Se on myös paikoin unettava, mutta onneksi muutama yllättävä juonenkäänne herättelee takaisin leffan pariin. Loppuratkaisu tuntuu hetkellisesti yllättävältä, mutta jälkeenpäin ajateltuna se ei ole mitään muuta kuin kliseinen.

Kummaltakaan pääosan esittäjältä tämä teos ei ole mikään loistosuoritus. Erityisesti Cage on hieman rasittava, koska hänen kasvoillaan on koko ajan samanlainen koiranpentuilme. Tosin se jossain määrin sopii hänen esittämälleen roolihahmolle, vaikka hieman enemmän ryhtiä häneltä toivoisi. Myöskään Ryan ei vakuuta, vaikka ei hän täysin huonoakaan ole. Toiseksi ongelmaksi muodostuu elokuvan kesto, joka on siinä rajoilla sopivan ja ylipitkän välimaastossa genreä ajatellen. Tosin rainan "yliluonnollinen puoli" jo itsessään erottaa sen muista romanttisista lajitovereistaan.

Kaikesta kritiikistä huolimatta en langettaisi elokuvalle tuomiota. Lukuun ottamatta siirappisuutta ja hetkittäistä tylsyyttä juoni toimii pääasiassa hyvin ja lisäksi maisemat ovat kauniita sekä idea ihan mielenkiintoinen. Jos diggailee koskettavista romanttisista elokuvista, niin tämä on siinä mielessä oiva valinta. Herkimmille tarjotaan useissa kohtauksissa vetisteltävää, kun taas muille vastaavat kohdat voivat aiheuttaa naurunpyrskähdyksiä, vaikkakaan se ei välttämättä pilaa koko elokuvaa. Sopivan väsyneessä mielentilassa leffa on ihan katsomisen arvoinen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti